Lokakuinen Loviisa

Vuoden viides Loviisan reissu on nyt heitetty. Jo perinteisesti siirryin kohteeseen jo torstai-iltana. Illan agendana oli hyvää ruokaa, punaviiniä ja muita virvokkeita sekä lämmintä saunaa.

Erinäisistä syistä johtuen perjantai aamun vesille lähtö hieman viivästyi suunnitellusta, mutta lopulta sinne päästiin kuitenkin selvästi ennen puoltapäivää.
Keli oli vuodenaikaan nähden lämmin, noin 13 astetta ja tuulta oli lounaasta hieman yli kympin verran. Tuulen vuoksi jätimme taimenet rauhaan ja päätimme keskittyä hauen jerkkaukseen. Ajoimme vakiopaikoille, jossa vesi oli ilahduttavasti kirkasta ja korkealla. Tosin veden lämpö oli vielä piirun yli 10 astetta.
Päivä alkoi kivasti muutamalla peruskalalla ja nopeasti alkoi päivän sävel löytyä. Siiman päässä piti olla luomua, jotta hauet kiinnostuivat. Eräästä matalasta alle metrin syvyisestä kaislan reunasta kaima tartutti selvästi raavaamman mamman Busterin Wolfcreek paskikseen. Mukavan väännön päätteeksi hauki onnellisesti kyytiin ja pönöjen jälkeen takaisin mereen.



Seiskan kala Buster Wolfcreek paskis

Ottikaisla
 

Päivä jatkui kutakuinkin samoissa merkeissä ja kaloja saatiin tasaisesti. Iltapäivällä allekirjoittaneen jerkkiin rouhaisi vähän raskaammin. Näin lämpimässä vedessä hauki antoi hyvän vastuksen ennen kuin antautui irrotettavaksi ja punnittavaksi. Kala oli todella harteikas ja leveäselkäinen torpedo.

Seiska puolikas

Ottikalu JTT Shad

Lauantaiksi tuuli kääntyi pohjoiseen ja tippui vain muutamaan metriin. Olimme liikenteessä hyvissä ajoin ja tavoitteena oli taimen. Keli vaikutti ihan otolliselta pienen tuulen ja vanhan mainingin vallitessa paikoilla. Eka paikka ei tarjonnut kuitenkaan kalatapahtumia.
Pieni siirtymä kakkospaikkaan ja allekirjoittaneen ensimmäinen heitto ja pam. Nätti kala ilmaan muutaman hypyn saattelemana ja kesti onneksi kiinni. Hyvän väännön jälkeen taimen haaviin ja pienen harkinnan jälkeen pappi sanoi aamen. 61 senttinen kaunotar otti Solvkrökenin siniseen Salamanderiin.

Tämän jälkeen oli reilu puoli tuntia todella hektistä aikaa. Tärppejä, karkuutuksia ja muutama kala veneeseenkin asti. Noista 3 kpl oli nippa nappa 50 senttisiä, mutta kaikki pääsivät jatkamaan kasvuaan.

Hieno keli ja messevän näköiset paikat.
 

Päivän päätteeksi kävimme vielä kopaisemassa haukea ja muutama kala saatiin. Syönti oli aika nihkeetä ja vesi alhaalla.

4,2 kiloinen oli päivän suurin.

Oli taas huippureissu ja kiitos siitä jälleen kaimalle sekä Loviisan kalaisille vesille. Ehkä vielä yksi reissu tälle syksylle.

Uistelua höyryn voimalla

Lauantaina sain kunnian tulla kutsutuksi sisävesiristeilylle oikealla höyrylaivalla. M/S Karjalankoski oli rannassa kattilat lämpimänä puolen päivän aikaan ja keula suunnattiin kohti Suvasveden Kukkarinselkää. Rentoa meininkiä, elävää musiikkia ja hauskaa porukkaa sekä uistimen vetoa. Hieno päivä hieman erilaisissa merkeissä kauniilla Pohjois-Saimaalla. Täytyy sanoa, että laiva on kyllä hienosti entisöity ja upeassa kunnossa. Me like!

M/S Karjalankoski konehuone.

 

M/S Karjalankoski Vehmersalmella Millibaari laiturissa.

Täysi höyry eteen. Plakaatista voi aistia jotain historian havinaa.

Tällä kertaa ei tärpännyt, mutta ei haittaa. Kivaa oli.








 

Pikakeikka

Tiistai-iltapäivällä sain pikahälytyksellä keikkatilauksen keskiviikkoaamuksi. Valmistautumisaikaa ei siis juuri ollut eikä varsinaisella keikallakaan ollut varaa kaloja etsiä tai tyhjää vedellä. Keikka-aikataulu oli kolme tuntia laiturista laituriin, siis siirtymineen.
Keli oli ajankohtaan nähden lämmin, etelän puoleinen tuuli heikkoa ja aurinkokin paistoi välillä. Lähdimme haukea uistelemaan ns "varmoilta mestoilta" ja heti kun sai ensimmäisen siiman langalle, niin sitä vietiin. Pienehkö hauki, mutta kala joka tapauksessa, joten hyvä aloitus. Taisimme saada alkuun toisenkin samanlaisen, mutta sitten alkoi pikku hiljaa takkuamaan. Kaloja ei löytynyt oikein matalasta eikä syvemmästäkään. Onneksi joku hauki aina silloin tällöin saatiin ja tarvittavat pari syömäkokoista tuli seassa.

Loppujen lopuksi ihan ok keikka näin lyhyeksi rykäisyksi. Kalat olivat vähän toisesta päästä lyhyitä, mutta tällä reissulla keli korvasi osaltaan tätä puutetta. Asiakkaat tuntuivat viihtyvän, mikä on tärkeintä. Joku totesikin mukavassa aurinkoisessa syysilmassa: "Voisihan sitä työpäivän huonomminkin viettää..."

Loviisan reissu

Torstai-iltana ajelin Loviisaan kaverin luokse. Illan ohjemassa oli syömistä, juomista, saunomista ja kalajuttujen vaihtoa. Perjantai aamuna oli havaittavissa pientä lihasvelttoutta ja päänsärkyä, mikä on aivan normaalia meri-ilmastoon sopeutumisprosessia tällaiselle savolaiselle sisävesikalastajalle.

Aamu aloitettiin pilvipoutaisessa kelissä taimenen heittohommilla. Tuuliolosuhteet olivat ihan hyvät. Pientä vanhaa maininkia ja leppoisa, joskin puuskainen etelän - lounaan välinen tuuli. Parin tunnin piiskaamisen tuloksena kaverin hyppyyn irronnut pikkuinen ja meikäläisen tärppi.

Keli muuttui aamupäivällä sateiseksi kun siirryimme hauen jerkkaukseen ja kalojakin saatiin ihan kohtuudella. Koko oli vain poikkeuksellisen pientä. Sekaan osui sentään muutama 3-4 kilon kala ja päivän isoimmaksi jäin hieman alta kutosen hauki.


Lämmin soppa katkaisee mukavasti pitkän kalastuspäivän.

Irrotuspuuhia. Tämä ei ollut ohiuinti ;)



Päivän suurin.

 

Illaksi suunnattiin vielä ahvenapajille, josta nostimme vajaa parikymmentä filekokoista ahventa jigeillä ja polvikoukuilla. Suurin ahven oli noin 600 grammainen.


Lauantai aamuna aloitimme hauen jerkkauksella nätissä aurinkoisessa kelissä. Alkuun saimme muutamia hauen pulikoita suurimman ollessa alle 3 kiloa. Kalaa tuli melko nihkeästi ja päätimme siirtyä eilisille haukipaikoille paremman toivossa. Parin kolmen tunnin piiskaamisella emme saaneet naamaakaan veneeseen. Eipä tietenkään, koska olimme päättäneet ottaa yhden hauen illallistarpeiksi.

Kävimme vielä pikaisesti heittämässä yhden taimenpaikan tuloksetta. Paluumatkalla koukkasimme myös ahvenpaikan kautta todeten ettei sekään ollut kummoisella syönnillä. Tyydyimme siis kotiin kuljetettuihin roiskeläppiin, jotka nautimme hyvällä ruokahalulla tuulensuojaan.

Sunnuntaina emme enää lähteneet vesille. Päivä sisälsi lähinnä kaluston ja kehon huoltoa ja kotimatkaa erittäin sateisessa kelissä. Ihan hyvä reissu kokonaisuudessaan.

Hauen uistelua

Viimeiset pari viikkoa olen keskittynyt pääasiassa hauen uisteluun. Kalaa on tullut kohtuullisen hyvin ja sekaan on sattunut myös muutamia isompiakin haukia. Jopa ennätyskalaakin pääsin uittamaan pitkän tovin, mutta kyytiin se jäi saamatta. Hauki oli ulkopuolelta jostain niskasta tai selästä kiinni ja lopulta huonostihan siinä kävi. Siima hampaisiin ja naps.

Sateisten päivien joukkoon on sattunut myös hienoja hetkiä vesillä.

Maanantaina oli asiakashaukikeikka erittäin haastavissa olosuhteissa. Vähintään kympin pohjoistuuli ravakan sateen kera ja lisäksi ilmanpaineet olivat totaalisen pohjilla. Onneksi kalaa saatiin jonkin verran ja päivän suurin muikkuimuri oli ihan täysikasvuisen hauen mitoissa.

Karikkoon erehtynyt paksu järvihauki antoi mukavan vastuksen.

Huomenna auton keula suunnataan kohti eteläistä. Luvassa on parin päivän heittoreissu taimen ja haukivesille. Saas nähdä kuin äijän käy.

Syyskauden avaus

Eilen kävin vetämässä pitkän tauon jälkeen kuollutta kalaa veneen perässä. Edellisestä kerrasta olikin kulunut yli 2 kuukautta! Syykausi avattiin Kermalla sateisessa ja tuulisessa kelissä. Lohista ei näkynyt jälkeäkään ja taimeniakin kääntyi veneen laidalla vain kaksi kappaletta. Kalat olivat puolen metrin kahta puolen. Ahvenet kiusasivat jonkin verran varsinkin lähempänä pintaa uivat raksit saivat piikkiniskoilta kyytiä. Eipä siis kummoinen avaus, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Aamun lähtötunnelmia.

Kuukausi taas takana

Edellisestä päivityksestä on taas muutama viikko vierähtänyt. Kalassa on keretty vähän pistäytymään, mutta rannalla on joutunut enimmäkseen kiviä potkimaan.

Elokuun ensimmäinen viikko soudettiin Tenolla ja reissu onnistui jälleen yli odotusten. Takasin tulomatkalla hajonnut kulkuneuvokaan ei saanut pilattua huippureissua. Erityiskiitos kuuluu Rovaniemelle tiepalvelun henkilölle, hinauspalvelun miehelle, Pohjanhovin respan miespuoliselle henkilölle sekä Rovahuollon porukalle. Suuret kiitokset!

Tenon reissu alkoi mukavasti tärppisopalla ja kaloja ei ensimmäisillä laskuilla veneeseen asti saatu. Parempiakin oli tarjolla, mutta erätappiot noista jäi käteen.

Lopulta tahti alkoi muuttumaan ja kaloja alkoi nousemaan jo laitojen paremmallekin puolelle. Kelit suosivat, loistava seura ja muutama lohi ja titit päälle. Hienoa!

Ensimmäinen oli nätti kasin marjas

Sadekeli ja ottipelinä Mankalan norssi

Samalla luvalla toiseen veneeseen kymppipuolikas lapulla

Jokupäivä käytiin Yläkönkäällä heittämässä. Kalatta ei tuollakaan
jääty. Lohen pentu ja harri.

Tämä kasin kala oli kokenut kovia ennen kuin erehtyi lappuun

 

Kaksi viikkoa lomaa takana...mitäpä jäi käteen?

Pari viikkoa hurahti ja vesillä piti tuo aika viettää tiiviisti, mutta toisin kävi. Kuuteentoista päivään ei sattunut yhtään poutapäivää!! Vettä tuli useana päivänä kuin aisaa aamusta iltaan. No, sattui tuohon pari ihan kohtuullista hetkeä ja sentään vähän pääsi siimoja kastelemaan.

Keikkoja oli sovittu alastavasti jokunen, mutta vain yksi näistä toteutui. Karmeat sateet eivät asiakkaita miellyttäneet ja ymmärrettävästi reissut peruttiin.

Viime viikonloppuna lauantai ja sunnuntai heitettiin jigiä ahvenen toivossa isoilla selkävesillä. Lauantaina kaloja saatiin jonkin verran, vaikkakin syönti oli heikkoa. Koko oli ihan hyvällä tasolla ja suurimmaksi jäi tasan 900 grammainen ja 43 senttinen aapura. Ahvenet ovat vielä pääsääntöisesti todella laihassa kunnossa. Liekö nämä kylmät ja sateiset kelit vaikuttaneet tähän.

Miksiköhän pönökuvissa monesti naamat on niin näkkärillä? Tässä kuvassa päätettiin poiketa valtavirrasta. Lauantain suurin 900g/43cm

Sunnuntai aamuna jatkettiin siitä mihin lauantaina jäätiin. Toiveita syönnin paranemisesta oli, sillä ilmanpaineet olivat mukavasti nousussa. Toisin kuitenkin kävi. Jouduimme tyytymään muutamaan ahveneen ja jokuseen kuhaan. Kaloja kyllä löydettiin, mutta syönti oli käytännössä nolla.

Uutta pottua meijerivoilla ja paistettua ahvenfilettä. Tähän vielä huurteinen kyytipojaksi ja muuta ei tarvita. NAM!

Ensimmäinen kuhakeikka

Eilen illalla vedettiin vuoden ensimmäinen kuhakeikka asiakkaan kanssa. Keli sattui oikein mukavasti poutaiseksi. Toissa päivänä satoi ja tuuli navakasti ja tänään vettä tulee kuin aisaa. Eli kelin puolesta olosuhteet olivat kunnossa ja kalaakin saatiin varsin mukavasti. Isomuskuhat osattiin väistellä, mutta reilu puolimetrisiä kaloja saatiin useita ja seassa tietenkin pienempiä. Maininnan arvoinen asia lienee kutoiskuhatärppi, joka saatiin illalla ennen lopetusta. Sikälihän siinä ei ole mitään ihmeellistä, mutta eilen kuhat tuntuivat olevan hajallaan koko päivän ja niitä tuli yksi sieltä ja toinen täältä. Mukava lopetus siis. Jokunen nätti ahven tuli myös ja reilu tukku haukia. Hyvä ja rentouttava reissu näin oppaankin puolesta, kiitos siitä leppoisalle asiakasseuralle.

Degerby-kuhauistelu

Viime perjantaina suuntasin auton keulan kohti Loviisaa. Lauantaina oli luvassa Degerby-kuhauistelu, johon hyppäisin kaverin kyytiin. Perjantai-iltana kävimme "Loviisan lordin" kanssa oikaisemassa siimat ja todettiin, että kisassa menemme viime vuotisille paikoille.

Kisapäivänä keli oli melko tuulinen, mutta aurinkoinen. Alkuun kilpailu eteni kuin Stromsössä ja neljään tuntiin kyydissä oli 9 mittakuhaa. Seassa mm 58 ja 57 senttiset. Sitten tapahtui jotain mihin ei löydetty enää lääkettä. Keli muuttui pilviseksi ja ilmanpaine laski sekä kala herkesi syömästä meidän uistimiin. Konstit loppuivat kesken ja jäimme lopulta ilman lisäkaloja. Jälkeen päin ja jälkiviisaana olisi paikan vaihto voinut toimia, mutta jossittelut sikseen. No, suoritus riitti silti kakkossijaan ja joukkuekisan voittoon. Onnea voittajille ja kiitokset järjestäjille ja "kaimalle" jälleen hauskasta viikonlopusta.

Kesäkuu takana

Kesäkuu tuli ja meni. Muutaman keikan pääsin heittämään ja vesillä tuli luurattua muutenkin. Eipä siitä sen enempää.

Uisteluseuramme Cream Trollers osallistui eilen viiden veneen voimin lasten ja nuorten kalastusleirille. Leirin järjestää vuosittain Heinäveden Urheilukalastajat yhteistyössä kunnan ja seurakunnan nuorisotoimien kanssa. Tänä vuonna leirille osallistui 24 lasta ja nuorta. Seuramme on ollut talkoissa mukana jo vuosia ja käyttänyt lapsia uistelemassa yhden leiripäivän ajan.

Sää suosi eilen nuoria kalamiehen ja -naisen alkuja ja saalistakin tuli. Tunnelma veneessä oli tiivis ja iloinen. Tässä väsytellään kuhaa.

Meidän veneeseen ruokataukoon mennessä kelpuutettiin syömäkaloiksi pari nättiä kuhaa (56cm ja 67cm) sekä ahven ja hauki.

Iltavedolta saimme hyvät kalapulla-ainekset kahden hauen muodossa. Painoa mötkyillä oli 6,7kg ja 4,6kg. Näitä saatiin jo väsytelläkin ja yhteistyöllä kalat saatiin hienosti veneeseen.

Muihinkin veneisiin nousi komeita kaloja. Tässä esimerkkinä 2,7 kiloinen kuha ja parin kilon hauki. Kuvassa on lisäksi rutkasti tyttöenergiaa.

Vaikka ilta oli jo pitkällä, niin rannassakin riitti vielä säpinää. Saaliiden vertailua ja väsytysten kertausta, niin kuin asiaan kuuluu.

Kaikki saaliiksi otetut kalat menevät hyötykäyttöön. Leiriläiset saavat opetella ja harjaannuttaa kalankäsittelytaitojaan. Kalat syödään hyvällä ruokahalulla kalastuspäivien aikana ja jos jäljelle jotain jää, niin viedään vähän kotiin viemisiksi itse pyytämää kalaa. Kiitokset kaikille osallistujille. Hauskaa oli jälleen.

Alkukauden 2012 kuulumisia

Veneprojektia saatiin taas tuupattua eteen päin kevään alkajaiseksi. Ykköskaide teki Eagleen T-topin ja vähän kaidetöitä sekä erittäin asiallisen keulamoottorin telineen. Tekemistäkin vielä jäi, mutta hiljaa hyvä tulee.

Haaville löytyi myös erinomainen paikka veneen sivulta.

Uistelukausi tuli avattua toukokuun lopussa Orivedellä ja kauden ensimmäinen kuhakin erehtyi onkeen. Muuten oli kyllä aika lailla hiljaista. Hauet oli vain jonkinlaisella syönnillä.

Kauden ensimmäiset asiakaskeikat oli menneenä viikonloppuna ja seuraava onkin jo tulevana lauantaina. Nettisivut on myös julkaistu keväällä osoitteessa www.tuplatarppi.fi

Avovesikauden 2012 avaus

Avovettä ei täällä Savon sydämessä ole, joten suuntasin auton keulan pitkänä perjantaina kohti eteläistä. Sain nimittäin kaverilta kutsun taimenjahtiin kun avovettä oli jo saavutettavissa. Muutaman kerran olen mertsaria käynyt heittämässä, mutta neitsyys oli vielä tallella, siis ennen tätä pääsiäisen reissua.

Lauantaina keli oli pilvinen, vesi vähän miinuksella ja tuulikin vähän huonolla suunnalla. Päivä oli kuitenkin onnistunut ja menetin neitsyyteni pikkunätillä 58 senttisellä. Kaverille kaksi mittakalaa, joista toinen erittäin tukeva pitkästi neljännellä kilolla oleva kaunokainen.

Sunnuntaina jatkettiin siitä mihin lauantaina jäätiin. Keli oli vähän kirkkaampi ja tuulta enemmän. Mulle kaksi mittaa, joista toinen mukava 66 senttinen. Lisäksi vielä parikiloisen karkuutus hypyssä veneen vierellä. Sikäli sama, koska oli jo päätetty vapauttaa tämä takaisin, kun veneessä oli jo kaksi kalaa. Kaveri joutui tyytymään tällä kertaa seurioihin. Hieno reissu!